Kymmenen tanssijaa, kymmenen koreografia, yhteinen esitys, miten ihmeessä? Jotenkin oli koottava koreografien ajatukset yhteen, löydettävä yhteinen maailma, jossa operoida. Ajatukset, uskomukset ja pelot – niistä lähdettiin liikkeelle .

Kuka minä olen, ihastuminen, rakkaus, avioliitto, ruuhkavuodet, avioero, kuolema. Itse koettua tai ajatuksissa pyörinyttä. Peili, miten näen itseni, raamit joissa on pysyttävä, vai onko? Teemaksi nousi elämä, ihmisen elinkaari.

Olen kysynyt viime aikoina, millaisen tanssijan, esiintyjän, uskon ihmisten haluavan nähdä lavalla? Mikä tekee esiintyjästä mielenkiintoisen? Tietysti tekninen taituruus ja fyysinen virtuositeetti tekevät tanssijasta vaikuttavan katseltavan, mutta yksinään se ei mielestäni riitä. Kaikkein karismaattisimmat esiintyjät tuntuvat useimmiten olevan äärimmäisen inhimillisiä.

Minusta karismassa yhdistyy vankka tekninen taituruus ja kyky laittaa itsensä likoon esiintyjänä, kyky mennä pidemmälle ja syvemmälle, kyky olla kontrollissa ja päästää irti. Uskaltautua ulos mukavuusalueeltaan. Karismaattisimmatkin esiintyjät tekevät virheitä, mutta he eivät pelkää virheitä. Miten olenkaan nauttinut, kun olen nähnyt harjoituksissa, että tanssija on aivan pihalla, ei osaa tai tekee jotain, mitä ei ole koskaan ennen tehnyt. Nöyränä uuden edessä. Oppien ja itsensä voittaen. Silloin hän on ollut minun silmissäni kauneimmillaan, haavoittuvainen. Virheet ovat osa elämää, osa inhimillisyyttä, ja täten myös osa tanssia. Tämän inhimillisyyden myöntäminen itselleen tekee esiintyjästä karismaattisen ja herkän. 

Toivonkin teille nautinnollista iltaa karismaattisten ja herkkien tanssijoiden seurassa!

Sari Siikander

Ohjaaja

Tanssien Tähtiin Show